sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Selkärangalliset korkkarit





Tällä kertaa kengissä ei ole vain munaa, vaan nyt voi sanoa että olen ensimmäistä kertaa törmännyt kenkiin, jotka ovat kaikkea muuta kuin selkärangattomat! Haaveilin silmät vetistäen Dsquaredin luukenkäsistä blogin alkuaikoina, jo kaksi vuotta sitten. Outoa kyllä, törmäsin tälläisiin sieltä tännepäin-kiinakopioihin vasta usean vuoden etsimisen jälkeen, ja vieläpä aivan kohtuuhintaisina. Oikeat Dsquaredin design-luomukset maksavat reilusti päälle tonnin euroissa, mikä on melkoinen sijoitus yhdestä kenkäparista. Omat luukenkäni eivät maksaneet kuin murto-osan alkuperäisten kenkien hinnasta, minkä ansiosta kukkaro huutaakin sitten kiitos-oodia. Koin pienimuotoisen kenkä-sekoamisen kun löysin nämä kuolemankankeat luu-ehdokkaat tuhansien kenkäparien joukosta. Notkoselkäiset ryhtikengät ovat laatunsa puolesta sitä mitä olettaakin voi, korko on muovia joten odotettavissa on että pintaa saa ainakin maalailla jos ja kun innostun näitä kesällä varmasti käyttämään enemmän kuin vain sisällä sipsutteluun. Malliltaan nämä kopiokengät ovat lähestulkoon identtiset Jeffrey Campbellin Lita-kenkien kanssa, joten kuten arvata saattaa, ovat jalalle melkoista nannaa. Muutaman metrin kävelyn ansiosta voin kyllä sanoa, etteivät nämä ainakaan rasitteet ole jo muutenkin kovia kokeneille koiville. Kenkien pohja on liukkaahko ainakin kovamuovisen korkolapun puolesta, mutta äkkiäkös tuon suutarilla vaihdattaa jos näyttää siltä että näillä ei pysy pystyssä käytävillä kävellessä. Ison boonuksen antaisin siitä, että kenkiin on tehty miellyttävän pehmeä ja nahkeahko pohjallinen, ja tekonahan sisäpinta on suloisen pörröinen.





 All in all. Tällä kertaa oli hyvä sykäistä merta edemmäs kalaan, sillä paikallisista kenkäkaupoista ei tunnu löytyvän lähestulkoon koskaan mitään ostamisen arvoista. Vaikka vanha sanonta sanookin "kel' onni on, se onnen kätkeköön" - en ihan itse allekirjoita samaa. Aion nimittäin ulkoiluttaa näitä sydämentykytyksen aiheuttajia ensi viikolla varmasti useampaankin kertaan. Ja sitä seuraavalla viikolla, ja sitä seuraavalla.. ;) Tällä hetkellä on tavarajunallinen postattavaa rästissä, joten ensi viikolla tipahtelee varmasti kirjoitustynkä poikineen! Odottelen mm. uutta tietokonepöytää saapuvaksi, ja hiusten värissäkin on tulossa aivan julmetun iso ja shokeeraava uudistus. Katsotaan pystynkö lyömään teidät ällikällä! Hirvittää kyllä itseänikin niin, etten osaa oikein ajatella selkeästi. Saas nähdä iskenkö käteni paskaan uutta hiusväriä valitessa, vai onko lopputulos yhtä räyheä kuin kuvittelen..





PS. Oon jälleen kerran saanut Summoningin Let mortal heroes sing you fame -ja Minas Morgul-levyistä niin paljon iloa irti että rakkaudella ei ole enää rajoja. LOTR-marathonin jälkeen musiikki tuntuu entistäkin eeppisemmältä ja mahtipontisemmalta. Jos tunnelmallinen blackmetal uppoaa, niin tutustukaahan ihmeessä!

torstai 26. huhtikuuta 2012

Happy fucking birthday


Täysin pointiton ja turha kirjoitustynkä, mutta eipä haitanne! Tänään kurpahdan taas vuodella lähemmäs kiikkustuolia, liekkö sitten hyvä vaiko huono asia. Olen liitänyt koko päivän paikasta A paikkaan B, töistä shoppailemaan, postiin, kaljalle, haastateltavaksi ja vielä olisi sata miljoonaa asiaa things to do-listalla kuitattavana..Leipomisen suhteen. Huomenna on pinkki helvetti irti, kun hulluuden partyt pyörähtävät käyntiin!

(Ps. anteeksi kommenttivastailun viive, heti kun pääsen vähänkin pidemmäksi aikaa istahtamaan niin syvennyn sanomisiinne ajatuksen kanssa! :)

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Pumpattava Barbara




.. Ei vaan, nyt en muovisia rubber dolleja esittele vaan hitusen nukkemaisempaa meikkaustyyliä. :) Jänskää kuinka todella pienistäkin silmistä saa pääruokalautasen kokoiset, kun vähän korostaa valkealla luomivärillä ja tekoripsillä kokonaisuutta. Normaalit meikkini ovat tosiaan reilusti huomaamattomammat kuin nämä yläkuvassa näkyvät jättipakkelit. Kahdet ripset painavat luomilla kuin synti, eivätkä piilolinssit ynnä paksu meikkijöötti yhtään helpottaneet tilannetta. Mukavahan sitä on kaikesta huolimatta välillä testata jotain erilaistakin, varsinkin kun tuo nukketyyli on ollut nyt mediassakin julki mm. Venus Palermon meikkien myötä. Melkoisesti jouduin ravistelemaan harteilta syvälle pinttyneitä meikkaustottumuksiani, ja korjailemaan meikkiä kolme kertaa näyttävämmäksi kun lopputulos ei kameralla miellyttänyt. Ylltätävän vaikeaa irroitella ja tehdä jotain aivan överiä, jos ei ole tottunut kuin sipaisemaan ripset paikalleen ja pikkuisen korostusväriä luomivakoon. Överimaalatulla naamalla kun alkaa helposti muistuttamaan keski-ikäisten humppabaarien lihatiskillä notkuvia, viski-äänellä korisevia käkkäräpermis-sötteröitä. Tiedätte varmaankin mistä puhun. Melkolailla kasvomallistahan se on myös kiinni, millä lailla muovisen ja luonnottoman näköinen, isoilla silmillä ja punatuilla huulilla kikkaileva haikea tyttömeikki sopii. En itse ihan lääpälläni tähän lookkiin ole, mutta kuten sanottua, tietynlaisen vaatetuksen ja kokonaisuuden kanssa tämäkin meikkaustyyli toimisi varmasti aivan hyvin.



Tänä päivänä pitkään keskisormea näyttänyt oikeanpuolimmainen venytys oli suopuisammalla tuulella kuin moneen viikkoon. Reikä oli löystynyt kuin vuosikausia rassattu sulkijalihas, ja sain sitten sujautettua uuden, todella päheän plugin paikoilleen! Ei sillä, ettäkö edellisessä ydinvoimakorussa mitään vikaa olisi ollut, mutta tätä kuolemankalmaista pääkalloa olen pyöritellyt hyppysissäni hermostuneesti jo ties kuinka pitkän aikaa. Tällä hetkellä tuntuu että 13mm on aivan riittävä glory hole, mutta saas nähdä milloin tuuliviiri taas kääntää kurssinsa. 

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Electronisen musiikin genret hakusessa?



Jos electroninen musiikki kutkuttelee korvia muodossa tai toisessa, kannattaa aivan ehdottomasti tutustua Ishkurin ja loistavan nettiradion, Digital Gunfiren yhteistyössä tekemä Guide to Electronic music-sivusto. Elektronisen musiikin opas on kaikessa laajuudessaan erittäin monipuolinen, ja käsittelee koneistettua musiikkia kaikista vinkkeleistä: historiasta musiikissa käytettyihin laitteisiin, ja esittelee yksitellen kaikki isoimmat genret ja niiden alahaarat musiikkiesimerkkeineen. Genrebrassailuahan tämä musiikkilaji on pullollaan, ja aina löytyy nillittämisen aihetta siitä mihin kukin artisti nyt sitten oikeasti lukeutuu. ;) "ei tää ny mittää electro-industrialia oo.. no ei tod kyllä dark electroa, tää on hei aggrotechia, kyllähän tyhymäkii sen tietää" Nykyään lienee helpointa sanoa kuuntelevansa pelkkää Electroa. Eipähän tule sanomista.

/varoitan. kun aukaisee sivuston ja alkaa syventymään siihen hitusenkin tarkemmin, huomaa äkkiä kahlanneensa genrevaltameressä tuntitolkulla! Huhhui, hetkessä ei kaikkea saa selattua läpi vaikka kuinka pinnistäisi.

PS. lisäsin blogikirppikselle mm. tightlacingiin tarkoitetun korsetin, kannattaa käydä vilkaisemassa. :) Parin kohteen hintoja myös laskettu siinä samalla.


lauantai 21. huhtikuuta 2012

A Light in the darkness



 Kiire ei ole tehty minua varten. Silloin kun herää puolen tunnin sijaan kahden ja puolen tunnin mittaisilta aivojanollaavilta päikkäreiltä, ei ole ehkä ihan omimmillaan. Peilistä katsova, klonkkua muistuttava olento ei juuri inspannut panostamaan ulkonäköön ei sitten yhtään. Vielä kahden tunnin päästä päikkäreistä tuntui siltä kuin naama sulaisi ja aivot olisivat höyrysaunamaisen usvan peitossa. Katsoin kelloa puoli kahdeksan aikaan ja tajusin, että voi saatana pitäisi vajaan tunnin päästä olla lähtökunnossa. Kopeloin tärisevin kätösin pari naamalle tarkoitettua maalipurnukkaa, ja mustaan kävi tyytyminen. Päästin itseni todella helpolla, kun en jaksanut tehdä hiuksillekaan mitään muuta kuin sipaista ne sivuun helpoille pörröponnareille, ja hiuskoristetta vaan siihen kylkiäiseksi. Asu on kokonaisuudessaan hallittua kaaosta, kaikkine raitoineen ja nirunarukuorrutteisine pvc-toppeineen. Ei ollut juuri aikaa käpelöidä kaikkia mahdollisia hynttyitä ja testata viittä erilaista asukokonaisuutta, vaan kahmaisin syliin sellaiset rievut joissa tiedän viihtyväni täydellisesti. Käytin raidallisia sukkia viitisen vuotta sitten erittäin ahkerasti kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissakin asuissa. Luovuin pitkäaikaisesta ihastuksesta muutamaksi vuodeksi, ja nyt ampiaisjalka-lookki on tekemässä comebackin. Liekkö sitten hyvä vaiko huono elementti, pinkkimusta vaakaraita piristää ainakin muutoin kovin mustapainotteisia vaatevalintoja.

Eilinen perjantai koostui lähinnä hölpöttämisestä ja oleskelusta toisen yhtä pinkin goottityttösen seurassa, aivan liian pitkästä aikaa. On erinomaisen kiva huomata, että samanhenkisistä immeisistä löytää juttua niin että aiheet pomppivat jumputusmusiikin helmistä blogimaailman ihmeisiin, ja kaikkeen siltä väliltä. Vaikka visiitti jäikin tällä kertaa lyhyehkösti, niin piristää kummasti sekin ajatus että neitosta pääsee näkemään lähiaikoina toisenkin kerran.




Verkkopaita on ostettu satunnaisesta jynkkykaupasta, toppi Lip Serviceltä, pinkki ranneke Cyberdogin, Paskalaatuinen luurankokäsi-kaulakoru restyle.pl:stä, Hame Queen of darknessia ja sukat Leg avenuen.  Karvasäärystimet taisivat löytyä ebayn syövereistä.

Nyt kun on viikonloppuna päässyt rauhoittumaan mahtipontisten elokuvien ja hitsin hyvän juttuseuran parissa, tuntuu että elämä alkaa taas maistumaan makealta. Viikonlopun herkkuruoan osaa ajanut fingerfood-mättö vei fiilikset sellaiseen transsiin, että tuntuu tämä kirjoittaminenkin leijuvan jossain ylemmissä sfääreissä. Vielä olisi tarjolla uutuussiidereiden ja lonkeroiden testaus-marathon, lisää elokuvia, lisää ameebailua soffalla ja haisevassa kainalossa nyöhyämistä. Monen bailutäytteisen ja överirailakkaan viikonlopun jälkeen tälläinen rento perusmeininki on herrojen herkkua.


Julian ansiosta löysin uudestaan vanhan tutun bändin. Mind.in.a.boxia tuli luukutettua ahkerasti muutama vuosi takaperin, ja sitten kyseinen artisti vain siirtyi uudempien löytöjen takia sivummalle. Nyt voi vain todeta että kyllä, vanha suola janottaa!





keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Kaikki lävistyksistä!





Ensimmäiset korvanlehden reiät otin aivan täysin siitä syystä, kun "kaikilla muillakin oli". Seittemänvuotiaana istahdin kultasepänliikkeeseen rei'itystä varten, ja pieni pamaus vain niin korut olivat paikoillaan. Korvanlehden lävistykset ovat olleet aina niitä helpoimpia kivun puolesta, ja siitä syystä niitä onkin siunaantunut kappale jos toinenkin itsetehtynä jälkeenpäin. Apteekista saatavat 1,2mm neulat maksavat muutamia kymmeniä senttejä kappaleelta, ja lävistyksen saa tehtyä itse kullinluikauksessa. Joskin, itsetehtyihin lävistyksiin liittyy aina tulehduksen riski, ja siitä syystä suosittelisin kääntymään lävistäjän puoleen jos reikien teosta ei ole niinkään kokemusta.
Oikean korvanlehden alimman reiän olen venyttänyt 12mm kokoiseksi todella epäammattimaisin keinoin, ja vielä pitäisi pari milliä saada lisää mittaa. Saman korvanlehden venytyksen yläpuolelelle tuikkasin alun perin tavallisen ohuen korvakorun, mutta koska korviksen takaosa otti ja meni kasvamaan täysin korvanlehden sisään, jouduin päätin kaiken tönkämisen ja verimässäilyn jälkeen että nyt riitti-isompi koru paikalleen ja tuossahan tuo 1,6mm labret-tapilla tehty lävistys istua nököttää. Suunnitelmissa on vielä yksi 1,6mm reikä vanhan kaverin yläpuolelle, ehkä jopa kaksi. Saa nähdä kuinka intoa riittää.
Vasemman korvanlehden venytyksen koko on tällä hetkellä 5mm, ja kaikki muut lävistykset ovat korviskannalla tehtyjä perus-helyjä.


(vasen kuva juuri lävistetty ja verinen)



(keskimmäinen kuva tuoreeltaan lävistetystä industrialista)

Rustokorujen ottoa olen jännittänyt kaikilla lävistyskerroilla enemmän kuin muita kasvojen lävistyksiä, oikeastaan vain ja ainoastaan sen kovakuoriaisenliiskausta muistuttavan rusahduksen takia. Rustolävistykset kuuluvat niihin rei'ityksiin, joiden tekemisen kivun aistimus vaihtelee ihmisien kesken yön ja päivän lailla. Itselläni rustolävistykset eivät hirveän kipeää tehneet, ja jälkikäteenkin vain vähän kuumotteli. Industrial tehtiin aluksi kahdella barbell-tapilla paremman parantuvuuden vuoksi, ja vaihdoin korun sitten myöhemmin pitempään yhtenäiseen barbelliin. Ongelmia rustokorujen kanssa? Pitkän paranemisajan lisäksi en kyllä juuri mitään huomautettavaa keksi, koruina kaikki korvien lävistyset ovat sellaisia ettei niihin loppujenlopuksi paljoa huomiota itse kiinnitä. Hiukset ovat pariin otteeseen tarttuneet aika nasakasti rustokoruihin kiinni, mutta koru ei ole onneksi revennyt.


Labret, eli keskimmäinen huulilävistys tusautettiin naamaani ensimmäisenä virallisena lävistyksenäni lokakuussa 2005. Vanhemmat olivat tottakai vastassa jäkä jäkä-asenteella, ja kommentit poukkoilivat akselilla "et sie sitä tahdo enää parin vuoden päästä" .. "näytät kyllä ihan rumalta sitten". Onnistuin taistelemaan kuitenkin tahtoni läpi, ja säilyttämään katon pääni päällä siinä sivussa. Muistan vieläkin elävästi sen, kuinka paniikissa jännitin lävistysliikkeeseen astumista. Pyöriskelin lävistysliikkeen edessä kuin marmorikuula peräreiässä, ottaakko vaiko eikö, perääntyminen kävi mielessä lukemattomia kertoja. Erittäin rohkaisevan rebel yeah-seuran ja teini-iän uhman ansiosta talsin kuitenkin tiskille pokkana, ja sieltä suoraan paniikkipenkkiin. Ensimmäisenä lävistyksenä tapilla tehty pallo-labret tuntui kivuliaalta, vaikka näin jälkeenpäin ajateltuna melkoisen helposti sen kivun kesti nuorenakin. Lävistystapahtuma itsessään on nopea, pihdit paikalleen, neula läpi, koru neulan kautta paikalleen, viuhkis, suihkis, pallo kiinni ja that's it. Lävistystapahtuma kestää muutamia sekunteja, korun paikoilleen räpläys minuutin-pari. (ja itseasiassa se korun kiinnitys koskee enemmän, kuin varsinainen neulominen) Labretin parantelu on helppoa: puhdistaa vain kovettuneet kudosnesteet häiritsemästä ja huuhtelee apteekin suuvedellä. Keskimmäinen huulikoru on ollut pala minua jo 7 vuoden ajan, enkä ole kyllä hetkeäkään harkinnut luopuvani siitä. En edes sen tuomista harmeista huolimatta.


Real life horroria parhaimmillaan.

Ongelmaton lävistys tämä ei tosiaankaan ole ollut, vaan kolikolla on synkkä kääntöpuolensa. Jos olet harkitsemassa labretin ottoa, kannattaa ihan ehdottomasti ottaa huomioon pari seikkaa, jotka olen nyt itse kantapään kautta oppinut. A) KYLLÄ, KYLLÄ, KYLLÄ, on erittäin iso todennäköisyys, että ienraja vetäytyy vääränlaisen korun kanssa reilustikin. Kannoin pärstässäni tappimallista labrettia kolme-neljä vuotta putkeen, ja metallitapin kannan terävä reuna hankasi ienrajaani puolisen senttiä alaspäin. Tällä hetkellä ienraja on yhden hampaan kohdalta käytännössä niin alhaalla, etten kirjaimellisesti kykene käyttämään tappimallista huulikorua muutamia tunteja kauempaa. Jo yhden päivän käyttö sattuu niin pirusti, että heitän mokoman kurittimen mieluummin vaikka vesilinnuille naposteltavaksi. Nykyään tappimallin huulikorun käyttö tuntuu täsmälleen siltä, kuin joku työntäisi terävällä kynnellä ienrajaa tauotta alaspäin. Jos tahdotte oppia tästä miun typeryydestä, olkaa viisaita ja ostakaa huuleenne mieluummin Bioflexistä taikka bioplastista valmistettu muovinen tappi, kuin metalliraappaa muistuttava hirvitys. Tai rengas/ spiraalikoru, vaihtoehtoisesti. Rengastetussa huulilävistyksessä ei ole ollut mitään ongelmaa, oikeastaan koskaan. Renkaaseen ei puraise yhtä helposti kuin tappiin, eikä se hankaa muotonsa puolesta ikenessä kiinni. Olen luonteeltani erittäin itsepäinen jurottaja, enkä usko ikinä sitä mitä sanotaan. Muistan jo 13vee pikkuteininä lukeneeni huulilävistyksistä ja ikenien vetäytymisestä, enkä tietenkään uskonut sitä mitä opukset sanoivat. Sivuutin kaikki huomautukset olankohautuksella ja "näytänkö persettä vai hiljenetkö" - tyyppisellä asenteella. Nyt uskon. Uskokaa tekin.

B) Jos paska säkä käy, huulilävistyksen (tapilla) saa halkaistua hampaansa sievästi lommoille. Lävistyksen alkuaikoina tappi tuntui suussa kaikin puolin vieraalta ja sinne kuulumattomalta, ja oli, totta kai, liian pitkä paranemiskorun takia. Yhtenä kauniina musiikintuntina satuin jodlaamaan antaumuksella suu sepposen selällään, ja tsädäm, kun laitoin leipäluukun jälleen umpeen, huulikorun tappi porautui etuhampaaseeni oikein mukavasti. Halkeama on pieni, mutta halkeama kuitenkin.


(oikeanpuolimmaisessa kuvassa juuri lävistetty huuli)

Kärmeskorut sain tärpättyä kasvoihini avomiehen ansiosta. Lävistyslahjakortti joululahjaksi, aivan helkkarin hyvä lahja if you ask me. Olen perus-aikaansaamaton, enkä olisi välttämättä uskaltautunut lävistettäväksi ilman tätä lahjusta. Lävistyskokemus oli hyvin samankaltainen kuin labretissa, sattuu kohtuullisesti ja on erittäin nopeasti ohi. Snakebitesit ovat olleet kokonaisuudessaan suhteellisen helpot lävistykset, jos oikein väkisin haluaa vääntämällä vääntää marmatusta, niin sanottakoon että huulipunaan röhväytyneet huulikorut ovat aivan oksettavaa katsottavaa. Snakebitesit ovat lävistyksinä helpostiparannettavat, ja huulikoruista ylipäätään saa koulittua sellaiset, että koruja pystyy rumppaamaan paikalleen-pois ihan miten lystää. Jouduin aikoinaan pitämään lävistyksiä poissa naamasta koulun & työn takia, ja tästä syystä ronklasin ennen kahdeksantuntista työpäivää korut pois paikoiltaan, ja työpäivän päätteeksi takaisin sinne minne kuuluvat. Reilun puolen vuoden ajan sitä kenkkuilua, jatkuvaa turpoilua, väkivalloin -survomista ja verenvuotoa joutui sietämään, mutta oli kyllä sen arvoista. Nyt pystyn ottamaan käytännössä kaikki huulikorut pois niin, että keskimmäinen, vanhin koru pysyy auki viikkotolkulla, ja snakebitesitkin useita päiviä. Vaatii vain sinnikkyyttä, pitkäjänteisyyttä ja helvetisti kivunsietokykyä mutta kyllä kannattaa. Kyllä leipurikin voi olla lävistetty jos niikseen tulee.


Miksi turhaan tunkemaan itteensä botoximömmöjä ja huulten täyteaineita, kun lävistys ajaa saman asian?
EHE HEHE.



Turha ja täysin hyödytön lävistys, jonka kanssa on tullut todelliseen symbioosiin. Ei tällä oikeasti mitään tee, ei edes siinä suuseksissä johon sitä monet lähinnä tuntuvat ottavan. Onhan se perkeleen cool irvistellessä, silti. Lävistyksen tekeminen ei tehnyt itsessään kovinkaan kipeää, pieni rusahdus kielen alapuolella ja that's it. Kieli on todella pehmeää lihaskudosta, eikä kielen sisällä tunnu loppuunsa niin hirveästi hermojakaan olevan. Paranemisaika tällä lävistyksellä on yhtä helvettiä, ainakin ensimmäisen muutaman päivän ajan. Muistan edelleen oikein elävästi, kuinka puhe kuulosti sössötyksen takia siansaksalta, ja kasvissosekeitto valui toisesta suupielestä ulos solkenaan kun en osannut syödä. (ja soppa oli ainutta pöperöä, jota suuhun sain edes laitettua. hehkeetä!) Jääpaloja lounaaksi, päivälliseksi ja iltapalaksi, niin se vähän helpotti. Paranemisaikana puraisin kieleen kertaa X, sain korun takertumaan hampaisiin kiinni ja lohkaistua sillä kivan slaissin, ja tottakai, ensimmäisen parin päivän aikana tuli opeteltua yksi nykyisistä maneereistanikin. Vielä monen vuoden jälkeenkin mussutan korua kuin pullaa, tai pyörittelen sitä hampaiden välissä ristiin rastiin kun hermostun kunnolla. Heipparallaa hampaiden kiilteelle! Turhasta leikkimisestä olen yrittänyt ihan varta vasten päästä eroon, ja melko heikolla menestyksellä. Yksinäiselle kielikorulle on tulossa seuraa, heti kun saan taas tsemppauduttua ja raahauduttua lävistettäväksi. Ja sitten joutuu taas opettelemaan uudestaan aivosoluvajaaan kielen pöristelyn, kielen rullaamisen ja muut tärkeät taidot joita elämässä tarvitaan.

( nätit tissit, eikö?)

Nännilävistysten ottoa harkitsin useita vuosia, ylä-asteen alusta lähtien. Tissini ovat rehellisesti sanottuna aivan törkeän rumat, ruumiinrakenteeseeni nähden onnettoman pienet. Jos itsestään pitäisi nimetä paikka jota on aiemmin joutunut häpeämään, niin se kallistuisi boobsien puoleen. Silikoneja en omaan kehooni haluaisi, mutta jotain piti ongelmalle keksiä. Ystäväni oli ottamassa samoihin aikoihin poskilävistystä, joten mikäpä fiksumpaa kuin täräyttää molemmille rautaa kehoon samalta istumalta. Jännitin näitä lävistyksiä niin hirveän paljon, että nousee adrenaliinia pintaan vielä tässä kirjoittaessakin. Sanottakoon heti alkuun, että omat rynttääni ovat hyvin hyvin arat, joten kannattaa lukea tekstiä sitten siihen malliin. Ennen nännilävistyksiä olin ottanut jo oikean arsenaalin muita koruja, joten en oikein tiennyt millä tavalla kipua pitäisi odottaa. Nännilävistetyiltä ystäviltäni sain vain ristiriitaista kommenttia, toiset sanoivat että ei tunnu missään ja ihan nautinnolliselta se tuntui, ja toiset taas kirosivat koko toimituksen alimpaan helvettiin. Noh, astuin sitten lävistysliikkeeseen, ja jo ennen varsinaista lävistämistä tuntui että ajantaju ja kaikki ympärilläoleva sumenee. Rinnuksiaan häpeävänä henkilönä koin yläosan riisumisen jo tukahduttavan ahdistavaksi, mutta ajattelin siinä sitten kovana muijana jotta eiköhän tuo lävistäjä ole monenmoisia karvarömpsiä, limalompakoita ja lörppätissejä nähnyt uransa aikana. Tissit tiskissä -palloilu ahdisti aivan saatanallisesti, ja toivoin vain koko toimituksen olevan mahdollisimman nopeasti ohi. Toimituksena lävistys tuntui aiempiin verrattuna ikuisuudelta. Lävistyskohdat merkattiin, ja pihdit kiristettiin paikoilleen. Jo pelkkä pihtien nipistäminen tuntui kiputasoltaan siltä, kuin joku olisi nasauttanut karttakepillä näpeille. Yritin katsella tuskastuneena kattoon ja kaikkialle muualle kuin lävistyskohtaan. Lävistäjä tarttui neulaan, ja *runts*, läpi meni. Ensimmäisen nännin lävistys oli sietokyvyn puolesta ihan ok, ei niin kamalaa kuin kuvittelin. Kerkesin jo taputtamaan itseäni olkapäälle hienosta kivunsiedosta ja onnittelemaan voittajaa. Ei pitäisi nuolaista ennen kuin tipahtaa, niinhän sitä sanotaan. Toisen nännin lävistys olikin sitten jotain toista maata. Kipu oli muihin lävistyksiin ja tatuointeihin verrattuna aivan omaa luokkaansa. Viiltävä ja todella voimakas. Neula itsessään meni kaikkea muuta kuin sulavasti läpi, liekkö takertunut johonkin ruston kaltaiseen kun rusahti niin kovasti. Lävistäjä räpläsi korua paikalleen kolmisen minuuttia, ja tunsin kun veri valui vatsaa pitkin. Todella hehkeää ja miellyttävää, sanon ma. En ole koskaan pyörtynyt, ja nyt on kyllä sanottava että ei kaukana ollut. Kokemuksia löytyy varmasti niin monia kuin on rintaparejakin, mutta omani oli kaikkea muuta kuin miellyttävä. Ärräpäitä lenteli, ja nyrkkeilysäkki olisi tullut tarpeeseen. Jälkikipu ei niin paha ollut kuin itse toimitus, vaikka pelkkä ylävartalon liikuttelukin sattui runsaat puoli päivää. Kovin kauniit lävistykset nämä nännikorut ovat, vaikka eivät ole vieläkään aivan täysin parantuneet. (vuoden päästä lävistämisestä.) Pari kertaa olen saanut ne tartutettua verkkopaitaan niin kivasti, että meinasi kyynel vierähtää. Omaa tyhmyyttä, kun ei osaa varoa.



(vasen kuva tuore lävistetty, oikealla "parantunut", eli hehkeästi rupinen)
Napakoru on nännien jälkeen toisiksi kivuliain lävistys joita on kehostani löytynyt. Otin napakorun samalla kertaa kuin yhden helixinkin korvaan, kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Lävistyskokemuksesta itsessään ei hirveän vahvoja muistikuvia ole, muuta kuin se että kyllä muuten kirpaisi. Lävistys itsessään oli pirullisen raivostuttava paranneltava. Tuntui tarttuvan kaikkiin paikkoihin kiinni, ja silloisten harrastusten kannalta koko hankinta oli melkoisen tyhmä päätös. Harrastin teini-iässä viitisen vuotta nyrkkeilyä ja thaiboxingia useita kertoja viikossa, ja kuten arvata saattaa, napalävistys otti turpaan jokaisissa treeneissä. Selkälihasliikkeiden tekeminen oli hirveää tuskaa kovalla kivilattialla, ja jatkuvien vatsapotkujen sekä lyöntien lisäksi satuin repäisemään korun pyyhkeen irronneeseen lankaan ainakin pari kertaa. Viimeinen niitti korun uloskasvulle oli se, että laihduin sekä kiinteydyin urheilun ansiosta useita kiloja lyhyessä ajassa. Otin korun pois muutaman vuoden viha-rakkaussuhteen jälkeen, ja nyt navassa näkyy muistona kaksi pientä reikää. Olen kuitenkin sen verran päästä pipi, että aion ottaa saman vanhan napalävistyksen vielä uudestaankin. Nyt ei ole sentään yhtä rankkaa urheilulajia rasitteena, ja olisi motivaatiota pitää koru paikoillaankin.

Arveton on arvoton?



( Third & fourth eye - microdermals)
Microt otin pitkän harkinnan jälkeen silmien väliin. Lyhyesti sanottunahan kyseessä on lävistys, joka tehdään simppelisti tätä kaavaa noudattaen: Leikataan slaissi ihoa pois, runnotaan laattamainen lävistyksen kanta ihon alle väkivalloin, ruuvataan dermalin pää paikoilleen. Sitten vaan olellaan ja katsotaan, kasvaako koru ulos vai juurtuuko kiinni, putsaillaan ja vältetään paskaisilla rähmäkäpälillä koskettelua. ;) En osannut yhtään odottaa miltä implantin tekeminen tuntuisi, ja nössöttelin sitten ihan urakalla. Otin dermalini niinsanotussa pintapuudutuksessa, eli Emla-voidemällit otsalla. Pintapuudutuksessa dermalien otto oli suhteellisen kivutonta, joskin melko hidasta puuhaa. Toisin kuin neulalla tehtävä lävistys, esim. huulilävistys, dermalin tekeminen vie aikaa rutkasti enemmän. Tappiosat eivät tuntuneet millään menevän paikoilleen, mutta kyllä ne sitten väkivalloin runnomisen jälkeen asettuivat niin kuin piti. Kahdeksan kuukauden dermal-parisuhteen aikana olen kiintynyt näihin implantteihini niin syvästi, etten osaa enää kuvitella kasvojani ilman kolmatta ja neljättä silmää. Tapit ovat puskeneet hiukan ulospäin asettuessaan, mutta olen jo vakaasti sen päättänyt että ottaisin nämä uudestaankin jos kasvaisivat jostain syystä kokonaan ulos. Tilanne ei vielä kovin hälyyttävä ole, vaikka nämäkin helyt olen onnistunut kiskaisemaan pyyhkeen kulmalla kertaalleen verille.


Dermalit ovat siis hiukan koholla, eivät vielä pahasti kuitenkaan törrötä. Pitänee koputtaa puuta ja pitää sormia ristissä, että jämähtäisivät tähän paikoilleen missä ovat nytkin. Jos microdermal- korun vaihtotapa kiinnostaa, etkä tiedä miltä tämä lävistys näyttää ilman timantteja, katso toki tekemäni VIDEO AIHEESTA.




Kipua ja tuskaa, verta ja lihaa, mustelmia ja kudosnestettä, revittyä nahkaa ja arpia! :D Lävistyksen ottaminen ja parantelu ei tosiaan ole mitään ruusuillatanssimista ja söpöä höpöhöpöä varmasti yhdenkään korun kanssa, mutta lopputuloshan on se minkä takia kaiken harmaan ajan jaksaa seilata sisulla läpi. Lävistyshurmio kasvaa sitä mukaa mitä koruja tulee lisää, antaa palan vartaloa niin sitä äkkiä huomaa muistuttavansa neulatyynyä. Jos lävistysten kanssa tulee jossain välissä ongelmia, kannattaa kysyä neuvoa ensimmäisenä lävistäjältä, eikä kahlata tietoa netistä. :) Internetin verkoilla kun kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa, jopa sellaista joka ei paikkaa edes pitäisikään. Melko useisiin lävistys-ongelmiin auttaa jo se, että vaihtaa paikoilleen erilaisen korun. Joillekin kirurginteräs ei sovi ollenkaan, ja aiempaa pidempi lävistyskoru auttaa parantamaan turvonneen lävistysreiän nopeammin.

Vaikken yhtä kärjistetysti arvista ajattelekaan kuin Stam1nan poijjaat Nocebolta löytyvällä biisillään, niin samoilla jäljillä olen. Arveton ei aivan arvoton ole, mutta arvet kertovat eletystä elämästä ja niistä tulvii tietynlaisia muistoja mieleen joka kerta kun niihin erehdyn katsomaan. Toisista hyviä, toisista vähän huonompia. Katumus on sanana utopistinen ja todella vieras. Jos lävistyksistä halajaa printattua tekstiä ahmittavakseen, niin vinkattakoon että nykyään Suomessakin on julkaistu yksi aihetta laajemmin käsittelevä teos, Lävistetyt. :) Kirja on tuoreehko, helmikuussa uunista tullut.

Oliko valtavasta lävistyshistoria- tietopaketista apua, vai valuiko kaikki näpytetty informaatio kankkulan kaivoon?

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Hienot korsettimustelmat



CORSET: deadlygirlz SHRUG: artifice clothing TOP& HOTPANTS: lip service

Oon ollut vähän huono bloggaaja, kun en ole jaksanut rynnistellä kaikissa paikoissa kamera kourassa, en itseasiassa oikeastaan juuri missään. Aina kun pitäisi ikuistaa tilanteita kuviksi, niin päälle iskee se pikkutyttöfiilis, jossa naama muuttuu punaiseksi, alan sössöttää ja peitellä kasvoja kameran armottomuudelta. Hävettää, tuntuu että jokin on kuitenkin asussa tai meikissä vialla, räkä roikkuu poskella, kaikki nauravat. Aivan kuten ala-asteella. Vanhoista tottumuksista on pirun vaikea päästä eroon, monen vuoden jälkeenkään.



Lauantai-iltana pääsi tuntemaan itsensä taas oikeaksi Einsteiniksi. Tightlacing-korsetit ovat tarkoitetut pitkäaikaiseen käyttöön, muovi/heikosti metalliluitetut viritykset eivät niinkään. Viikonloppuna tuli haahuiltua kepeät 20 tuntia (deadlygirlzin suht.laadukas muoviluitettu)korsetti päällä, ja alustuubitoppiviritelmistä huolimatta korsetin ja ihon väliin jäänyt pvc-vetoketjutoppi jätti ihoon mairittelevat ja kosketusherkät, turvonneet jäljet. Hassua, että näköjään kaikki pitää oppia kantapään kautta. (eikä näin ole koskaan aiemmin käynyt, runsaan 7 vuoden korsetinkäytön aikana) Kuvissa näkyvät punaiset jäljet näkyvät kahden päivän jälkeen iholla yhä, haaleampina vain. Näyttää lähinnä siltä, kuin joku olisi piessyt selkää nahkaraipalla oikein olan takaa. Rintalastan alla näkyvä punainen läntti on muuttunut kuoppamaiseksi mustelmaksi, ja vetoketjun jäljet näkyvät yhä miedosti. Hassua, ettei korsetti päällä olo ollut millään tapaa ahistava/ kivulias, karu totuus paljastui vasta yön pikkutunneilla pvc:stä ulos kuoriutuessa. Mitä tästä opimme? Hjaa, ei kannata laittaa korsetin alle mitään sellaista vaatetta, jonka metalliosiot porautuvat korsetin ansiosta ihoon kuin veitsi voihin.



Viikonlopun kemut olivat itsessään ainakin sellaiset, että sai räkänauraa naama punaisena promillerallilaisten idiotismille. Yksi könyää seiniä myöten niin että meinaa römähtää naama edellä portaikkoon, toinen työntää kivekset pöydälle ja pyytää toista vähintään yhtä pösilöä mätkäisemään karvapalleroita haarukalla, "ihan silleen kunnolla". Yksi sammui kirjaimellisesti pöydän alle, toinen sohvalle sikiöasentoon. Kolmas pää vasten keittiön pöytää, räkä valuen pitkin pöydänkulmaa. Hyvää musiikkia ja iso lauma perseen hajuisia, miespuolisia kavereita pinta-alaa valtaamassa. Siinäpä sitä onkin yhdelle lauantaille. Näissä piireissä onkin jo melkoinen klisee, kaikki tulevat meille selvin päin, ja lähtevät ulos aivan tuhannen naulassa. Muistipalapelit taitavat kuulua jokaviikonloppuisiin perinteisiin.





Nyt on sellainen fiilis, että nämä kaksi artistia ja erityisesti nämä kaksi biisiä, KYLLÄ kiitos! Etenkin Sentencedistä tulee sellaiset nostalgiat että oksat pois.

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Näillä iskuyrityksillä heruu!

Mie olen päässyt nauttimaan iskurepliikkien parhaimmasta annista enemmän kuin tarpeeksi. Vaikka miesten luulisi oppineen aikojen saatossa jo sen, millä tavalla housuihin pääsee helpoimmin, näyttää se olevan yhä ainakin 70%:lla aivan hakusessa. Mitä huonon iskurepliikin saadessaan voi tehdä? Potea myötähäpeää ainakin. Olipahan paikka baari taikka supermarketti, myötähäpeän mittarit keikkuvat punaisen puolella. Eniten naamapalmua olen kuitenkin joutunut raiskaamaan tämän iskurepliikin kohdalla: ""Näytät kyllä selkeästi siltä että tykkäät myös Kotiteollisuudesta!"......... Jos mie näytän oikeasti siltä, niin voi helvetti nyt jo! Anteeksi kaikkien Kotsari-fanien puolesta, mutta eii ei eii.. Voin (lähestulkoon) sanoa, että en voi sietää Kotiteollisuuden musiikkia.. Voiko enää tasapaksumpia biisejä löytyä? Ja toisekseen, millä tavalla kotiteollisuuden voi yhdistää mielikuvana pinkkiin pukeutuvaan tyttöön? Ehm.


Lyön heti kättelyssä faktat esille, ja jaan teille kaikki karmeudet joita olen joutunut muutaman vuoden sisään kuulemaan.

Tapaus #1:


Herra X: Moi, missä noin kaunis nainen on töissä?
Mie: Leipurina juu, välillä teen jotain muutakin hommaa..
Herra X: "Ai, saisinko maistella sun munkkejas?"

Tapaus #2:
Herra X: "Moi, tiiätkö en oo ikinä saanut suudella ketään jolla on lävistyksiä!"
Mie: "No johan on kumma, etkä saa kyllä nytkään"
Herra X: "eikö ees pikkusen?" *mutristaa suuta koiranpentuilmeellä höystettynä*

Tapaus #3


Herra X: "ompa neidillä kaunis esiintymisasu päällä!"
Mie: Mitä vitt..
Herra X : (höystettynä humalaisen läähätyksellä) : "Saisinko ihan privaattishown???"

Tilanne #4:


pohjustus: miulla oli päässä vitivalkoiset piilarit.

Herra X: mies, kovaan ääneen: "OOKKO NÄÄ YKSI MEISTÄ?!!!" *koputtaa päätään sormella*
ukko vaikutti mielisairaalta, ja sitä myös varmasti oli.


Tapaus #5:
Pohjustus: Myös arkitilanteissa tälläisiä sankareita on tullut vastaan, valitettavasti. Tämä tilanne sijoittuu paikalliselle kirpputorille.Kaivelin kirpparin kojuja rauhassa kunnes n. 50 vuotias limainen papparainen kouraisee voimakkaasti perseestä. Ajattelin että joo okei, ehkä se oli vahinko.
Menee n. 2 minuuttia, ja samainen ukko kuopaisee hanuria toisen kerran.

Minä: MITÄ VITTUA LUULET TEKEVÄSI? SAATANAN LiMAINEN PERVERSSI KUSIPÄÄ!!!!!!!!! (ja tuo tuli tunteella, huutamalla.)

Valehtelematta kaikki samalla kirpputorin rivillä olevat tuijottivat miestä ja tilanne vaikutti hänen kannaltaan enemmän kuin vaivautuneelta. Eikä ihmekään, että kyseinen nilkki sujahti juoksujalkaa ulos puljusta.

Tapaus #6

Pohjustus: Kaverini on iältään 21v.

Mies: WOW, mitkä kengät, saanko kattoa lähempää?
Mie: No siitä vaan, kuka sitä estää.
*tarkastelee kenkien pohjia*
Mies: Oot kyllä Joensuun upein nainen!
Mie: ömm.. no kiitos.
*kaveri kävelee luo*
Mies: Onko tää sun äitis?!!!
Mie: *Hillitön repeäminen*


Mikä ihme Suomalaisiin miehiin menee yhden kaljan juomisen jälkeen? Itsetuntomittari tuntuu ainakin nousevan, ovathan karvaiset 60v. Mänttilän Untot ovat kännissä vähintäänkin yhtä komeita kuin Hasselhoffi, rikkaita kuin Bill Gates ja älykkyydeltään Mensan jäsenten tasolla. Indeed, yes. Oksennus rinnuksilla on houkuttavaa, hauisten pullistelu suorastaan seksikästä. Ja tottakai, tilanteen kuin tilanteen voi pelastaa sopivalla lainilla: "Shiis mää oon ny niin siis sikakännissäähhh". Öh? Karismaattisen ja fiksun miehen ei tarvitse heittää tiskiin onnettomia repliikkejä naisia saadakseen.

"Mennäänkö panemaan nakkia sun sämpylääs?"

Kertokaahan kohdallenne sattuneet iskurepliikit!
Mitkä kuluneet vonkaukset saavat ihonne kananlihalle?

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Viikonlopun fiilisbiisejä

Siideri, jallu ja viskitäyttöinen kone lähtee rullaamaan todella sulavasti näiden tanssijytä-jammailubiisien tahtiin! Välillä on kiva heittäytyä villiksi. :D Useasta kipaleesta tulee jo itsessään niin hiivatin lämpimät muistot mieleen, että jo se nostattaa tunnelmaa aivan sata-nolla. Toivottavasti konejytä-musiikista nauttivat löytävät näistä special-valinnoista jotain kuuntelemisen arvoista! :)











PS. Vesiputous-juomapeli tappaa. Oikeasti.

Iso murmur ja tuomitseva katse kaikille jotka nauttivat irish coffeeta klo 00:00 tienoilla, yöllä.

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Nettishoppailun FAQ

Mistä oot ostanut...?



Rastat
Teen rastani itse, ja materiaalit, elikkä kuituhiuksen (kanekalon jumbo braid) ostan yleisimmin ebaysta. Edulliset hinnat, nopea toimitus Briteistä. Jos ulkomaashoppailu tuntuu liian hankalalta, voi kuituhiusta ostaa myös vaikkapa Cybershopista.
Tutoriaalin tyyppisen rasta-ohjeen olen näpytellyt TÄNNE.

Ohjeet rastojen tekoon löydät videomuotoisena TÄÄLTÄ
Ja videomuotoiset ohjeet rastojen kiinnitykseen TÄÄLTÄ

Cyberloxit
Cyberloxshop Monipuolinen valikoima todella näyttäviä hiuslaitoksia edullisin hinnoin. Myyvät myös materiaalia niille nikkareille, jotka haluavat tehdä lisäkkeensä aivan itse. Tekevät myös custom made-hiuslisäkkeitä tilauksesta. Ylhäällä olevassa kuvassa näkyvät Cyberloxit ovat malliltaan NÄMÄ.



Hiusvärit
Tilaan hiusvärit aina ebaysta riippuen siitä mitä väriä kulloinkin tarvitsen. Directionsin shokkivärit tilaan aina TÄLTÄ myyjältä, Special Effectsin TÄLTÄ tai TÄSTÄ NETTIKAUPASTA. Kaikki edellämainitut ovat luotettavia ja hyviä kauppakumppaneita, ja värit saapuvat postilaatikkoon nopeasti.

Videomuotoiset ohjeet hiusten värjäämiseen pinkeiksi löydät TÄÄLTÄ

Vaalennusaineet
Käyn ostamassa hapetteet ja vaalennusjauheet yleisimmin Hairstoresta, mutta joskus haksahdan aivan tavallisiin markettivaalennuksiin joita saa kaikista mahdollisista kaupoista. Elea-merkkinen vaalennusaine on erittäin tehokasta, ja maksaa vaivaiset 5-6 euroa pötikältä Tokmanneilla. Hairstoren vaalennusaine on suhteessa erittäin kallista, mutta myös sen verran ätkyä että mustakin hiusväri saa kyytiä. Yhteenvetona voisi kuitenkin sanoa, että markettivaalenteet ovat todella hyviä oman hiusvärin vaalentamiseen (juuresta), ja Hairstoren 9% hapete sopii mainiosti koko pään värinpoistoon kun on tarkoitus poistaa vaikkapa todella tummia sävyjä. Nyttemmin Eleaa on ollut vaikeahkoa löytää jopa tokmanneilta, ja testaamani Biozellin vaalennejauheet ja hapetteet on tullut todettua oivallisiksi vaihtoehdoiksi kalliimmille Hairstoren vaalenteille. Eli summa summarum, Biozellin vaalenteita suosittelen lämmöllä!


Hiustenpidennkset
Olen ostanut aitohiusksisia klipsipidennyksiä kahdelta eri myyjältä. Molempien myymä hius on 100% aitoa, testattu värjäämällä shokkiväreillä. Hairtrade myy laadukasta remyä, ja myös ltä ebay-myyjältä tilattu hius on ollut hyvälaatuista ja pehmeää ja kestänyt käytössä uudenveroisena. Jos halajaa räväkän värisiä klipsejä (jotka ovat mahdollisesti samaa väriä kuin oma pää), voisin sanoa fiksuimmaksi vaihtoehdoksi luonnonvaaleiden klipsihiusten ostamisen. Mieluisen värin saa helpoiten niin, että värjää lisäkkeensä itse.



Piilolinssit
Youknowit Tilaan piilolinssini oikeastaan poikkeuksetta AINA täältä. Linssit ovat lähestulkoon puolet halvemmat kuin kotimaassa, ja valikoimasta löytyy kyllä simmuja ihan jokaiseen makuun.
Eyecandylens Laaja valikoima silmiä laajentavia "Circle lenssejä" , toimitus kiinasta kestää pari viikkoa.
Suomessa shokkilinssejä myyvät mm. Cybershop, Morticia ja EMP, joskin ovat hinnaltaan reippaasti kalliimpia kuin vaikkapa Youknowit:llä.

EDIT 27.3.2016: Nykyään piilolinssien hinnat ovat nousseet Youknowit- yrityksessä sen verran paljon, että täältä Suomen kamaralta linssit saa miltei samaan hintaan vaikkapa EMP:ltä tai Cybershopista.






 Vampyyrinhampaat
Omat Twilight / True Blood - henkiset Vampyyrinhampaani olen saanut blogin kautta suoraan johtavalta valmistajalta, Custom Fangsilta. 
 100% käsin tehdyt hampaat tehdään jokaiselle tilaajalle henkilökohtaisesti juuri omaan purukalustoon sopiviksi, joten siitä syystä hinta on hiukan korkeampi kuin vastaavilla hupilikkeistä löytyvillä tekohampailla. Custom fangsin valmistamat hampaat kestävät käytössä vuosia, ja ne valmistetaan samasta materiaalista kuin oikeatkin hammasproteesit. Yhden hammasrivistön hinta vaihtelee sadasta eurosta ylöspäin hammasmallista riippuen.





Lävistyskorut
Ostan lävistyskoruni miltei poikkeuksetta Crazy Factorysta.
Edulliset hinnat ja nopea toimitus takaavat sen, että olen ollut tyytyväinen jokaisella tilauskerralla.
Yli 20€ suuruiset tilaukset lähetetään täysin ilman postikuluja.









Pari goottityylistä nettikauppaa joista olen tilannut, ja voin suositella:

Suomalaiset:

Emp Monipuolinen valikoima rock/goottihenkisiä vaatteita, mm. laaja katsaus Alchemyn koruja ja crazy-linssejä. Joissakin vaatteissa (13 cats) kokoluokitus voi olla isompaa kuin mihin on normaalisti tottunut, joten kannattaa katsella kokotaulukoita tarkasti. Yrityksen toiminta on luotettavaa ja toimitukset erittäin ripeitä. Plussaa myös ilmaisesta palautuksesta!
Backstreet Sivut päivittyvät säännöllisesti uusista, kauniista vaatteista. Toimitus on nopeaa ja laatu vaatteissa perushyvä. Plussaa siitä että alennuspäiviä järjestetään suht. usein, sekä varsinaisessa Helsingin liikkeessä että nettikaupassa. :)
LOPETTANUT// Morticia , sivu on ollut jossain välissä todella passiivinen ja hiljainen päivitysten suhteen, joten siitä miinusta. Valikoima ei ole myöskään erikoisemmin vaihtunut, vaan aikalailla samaa tavaraa myynnissä kuin aikoja sittenkin. Jos etsii kiristyskorsettia, niin täältä niitä ainakin löytyy.
Underground Store (ei varsinainen nettipulju) Lävistykset edullisia, ja Joensuun lävistäjä on ammattitaitoinen. Vaatevalikoima pienehkö, mutta mitäpä yhden huoneen kokoiselta kaupalta voisi olettaakaan.
FinnishDesignShop myy lähinnä sisustustavaraa, ei erikoisemmin gootikasta. Olen tilannut täältä kolmisen kertaa, ja jokaisella kerralla kaupat ovat sujuneet moitteetta. Finnish Design Shopin hinnat eivät ole halvimmasta päästä, mutta laadukkaaseen kannattaakin sijoittaa. Nimensä mukaisesti liike myy siis Suomalaista ja pohjoismaista design-tavaraa.
Pretty Pakollinen nettikauppa kaikille meikki / kauneusfriikeille. Laaja valikoima kirkkaan värisiä luomivärejä, ja näyttäviä tekoripsiä!
Pahis.fi Kauniita gootti-ja rockhenkisiä vaatteita, kosmetiikkaa ja hiusvärejä laidasta laitaan. Luotettava nettikauppa josta saa mitä tilaa!
Punanaamio Vaikka punanaamio onkin pääasiassa naamiaiskauppa, saa kyseisestä liikkeestä ostettua myös laadukkaita tekoripsiä ja meikkejä Grimasilta. Useissa meikeissä käytän Ardellin 115-ripsimallia ja liimaa, jota löytyy punanaamiosta edullisin hinnoin. Toimitus isommallekin tilaukselle n. 5 euroa.
Blackgroup Blackgroupin tuotteet kohtuuhintaisia, ja toimitus nopeaa. Aikoinaan tilaamani matto on kestänyt käytössä moitteettomana jo iät ajat. :)
Brandos Mahtava, uudistuva valikoima mm. Iron fistin tuoreimpia kenkämalleja. Iso plussa siitä, että hintoihin sisältyy toimitus sekä tuotteiden palautus!
Footway Tilasin omat Moonbootsini tästä nettikaupasta. Toimitus oli erittäin nopea ja kaupankäynti vaivatonta! Harmi vain, etteivät kengät kestäneet edes vuotta.
Lush on varmasti monelle kosmetiikkahamsterille jo tuttu juttu. Monen muun tapaan olen aivan rakastunut Big-shampooseen, ja tilaankin sitä varastoon aina kun tuntuu että kaipaan arkeen pientä luksusta.
KVLT -nettikauppa on undergroundimman metallimusiikin ja oheistuotteiden mekka. Suosittelen kyseistä putiikkia jokaiselle metallimörinästä tykkäilevälle aivan ehdottomasti. Tilasin täältä hihamerkkejä, ja tuotteet saapuivat postilootaan muutaman päivän päästä tilauksesta. Ei mitään moitittavaa.
Aprilli  Grimas- tuotteiden mekka. Edullisesti ja laatua. Täältä tilaan luomivärini!
Totentanz Ykkösmesta Killstarin kamojen tilaamiseen. Myynnissä myös erikoisempia goottireleitä mm. steampunktyyliin ihastuneille!



Ulkomaiset:

Bizzare.nl Erinomainen valikoima Lip Serviceä, Cyberdoggia, New Rockia ja monia muita kenkäbrändejä. Hinnat ovat korkeahkot, mutta myynnissä on myös harvinaisempaa LS:n relettä jota ei mistään muualta enää uutena saa. Releitä löytyy laidasta laitaan, ja harvinaista kyllä, Bizzare myy yhä Amokin erikoisempia reivipöksyjäkin! Postikulut ovat kymmenen euroa isommallekin tilaukselle, ja paketti löytää perille keskimäärin 1-1,5 viikossa. Tätä kauppaa suosittelen oikein lämpimästi kaikille!
Dysfunktionaldoll Goottivaatteita, asusteita, koruja ym jenkeistä. Paketti saapui 1,5 viikon kuluttua tilauksesta. Postikulut ovat suoraan liikkeen kautta tilattaessa todella korkeat, mutta emailin välityksellä ne saa (tai ainakin sain itse) ne todenmukaisemmiksi.
Artifice clothing Oon tilannut Artificeltä yhteensä kolmesti, ja jokaisella kerralla homma on toiminut moitteetta. Nykyään Artificellä on sopimus USA:n postien kanssa, jonka vuoksi postikulut ovat nousseet vuoden sisään muutamista dollareista huikeisiin lukemiin. Pienimmänkin pvc-rievun postikulut ovat n. 30 dollaria.
Restyle Goottivaatteiden alemarketti. Hinnat ovat todella edulliset Suomen hintoihin verrattuna, ja tuotevalikoima ihan kohtuullinen. Varoituksen sanana huikkaisen kuitenkin, että koruja ei kannata todellakaan tuolta harkita tilaavansa. Tilasin yhteensä kolme riipusta ja yhden sormuksen isolla koristetimantilla. Kaikki helyt hajosivat ensimmäisellä käyttökerralla. Yksi napsahti keskeltä kahtia (liitin petti), toisesta korusta hajosi ketjun kiinnityshakanen ja timantti putosi sormuksesta irti huonon liiman takia. Kolmannen korun peurankallosta katkesivat sarvet heti kättelyssä. Rihkamaa siis kyseessä ja paskinta mahdollista kiina-laatua. 0/5, en suosittele ainakaan koruvalikoimaa.
LOPETTANUT?// Pennangalan Kauniita kenkiä, joita valmistetaan myös mittatilaustöinä. Värivaihtoehtoja on monia, samoin pohjamalleja. Pennangalanin koot ovat pienehköjä, joten kannattaa tilata yhtä kokoa isommat bootsit kuin käytät normaalisti. Kannattaa myös varautua siihen, että toimituksessa voi kestää muutamista viikoista kuukausiin.
Underground Acylum Nettikauppa, joka myy monipuolisesti erilaisia goottihenkisiä vaatteita kohtuuhinnoilla. Tilasin puljusta yhden topin, ja sille tuli postikuluja reilut 10 dollaria, eli suhteellisen halvalla pääsi. Yrityksen kommunikaatio emailin välityksellä on todella hyvää.
LOPETTANUT// Xtra-x Saksalainen goottihenkinen nettikauppa. Kommunikaatio on vähän niin ja näin. Isommassa tilauksessa osa tuotteista jäi puuttumaan (eivät olleet tilanneet niitä edes varastoon), mutta tästä ilmoitettiin sähköpostiin ja rahat palautettiin. Koot heittelevät joidenkin merkkien vaatteissa mielivaltaisesti, varsinkin miesten vaatteiden kohdalla. Kannattaa siis olla tarkkana.
LOPETTANUT// Lip Service Goottivaatetta moneen lähtöön. Kilometrimiinus tappavista postikuluista, jotka ovat pienimmällekin rievulle 40 dollaria. Kimppatilaamalla hinta jakaantuu tietysti vähän inhimillisemmäksi.
Corsets uk/ Corset story Erinomaisen hyvälaatuisia ja kohtuuhintaisia korsetteja myyvä yritys Briteissä. Korsetteja laidasta laitaan, muoviluitetuista koristekorseteista vahvasti luitettuihin tightlacing-korsetteihin. Omat kokemukseni yrityksestä ovat hyvät (toimitus n.1,5 viikossa), ja tuote oli halutunlainen.
Karmaloop mm. Jeffrey Campbelleja erittäin laaja ja kattava valikoima. Toimittavat kengät DHL:n kautta, josta antaisin henk.koht. miinusta. Tuotteen joutuu noutamaan joko itse, tai olemaan tavoitettavissa puhelimen välityksellä 24/7.
Solestruck Hurja ja alati laajentuva valikoima merkkikenkiä laidasta laitaan. Monipuolisesta valikoimasta löytyy niin matalaa ja näyttävää kenkää kuin myös superkorkeaa platformiakin monissa eri väreissä ja materiaaleissa! Toimitus tapahtui parissa viikossa DHL:n kautta. Liike sijaitsee Jenkeissä joten tullimaksuihin kannattaa varautua jo etukäteen. Erityisplussaa antaisin Solestruckille nopeasta asiakaspalvelusta ja siitä, että tuotteiden laatu on taatusti hyvää! Pieninkin virhe otetaan huomioon ja asiakkaan tarpeet asetetaan aina etusijalle.
Disturbia clothing Kauniisiin ja näyttäviin printteihin painottuva vaateliike. Värikkäistä ja/tai makaabereista printeistä saatavilla usein sekä t-paitoja, että myös mekkoja tai tunikoita. Yritys toimii Iso-Britanniassa, joten paketit matkustavat Suomeen ilman ylimääräisiä tullikuluja!
LOPETTANUT..?// Deecom Tilasin Deecomilta kolmet supermakeet reivipöksyt, ne saapuivat alle kahdessa viikossa ja ilman tullikuluja, sillä yritys sijaitsee euroopassa.
Redemptionclothing Laaja ja säännöllisesti uudistuva valikoima Lip Servicen vaatteita. Jos haluaa hankkia uusimmat uutuudet ensimmäisten joukossa preorderina, kannattaa kääntyä Redemptionin puoleen. Toimitus on nopeaa, ja kommunikaatio erinomaista. Vaikka nettisivujen ulkoasu onkin epäilyttävän huonosti tehty, on kauppa yksi luotettavimmista.
Killstar Okkulttivaatteiden mekka. Hyvälaatuisia vaatteita näyttävillä printeillä! Edulliset toimituskulut, kahdelle tuotteelle vain kuutisen euroa.
Sourpussclothing Hieno valikoima "söpömpiä" ja harvinaisemmin myynnissä näkyviä goottivaatteita ja mm.iron fistin kenkiä. Postikulut yksille pikkukorkkareille vaivaiset 15 dollaria jenkeistä.
Katesclothing Luotettava ja nopea nettikauppa kohtuullisin hinnoin. Hyvä valikoima kaikenlaisia goottivaatteita ja kenkiä, eivätkä hinnatkaan huitele ihan pilvissä saakka.
Actual Pain Jenkeissä toimintaansa pyörittävä yritys valmistaa vaatteita makaaberein ja näyttävin kuvin varusteltuna. Mm. legginssejä ja toppeja laidasta laitaan. Vaatteiden toimituskulut lisäsivät hintaa n. 15 dollarin verran.
Sugarpill Superpigmenttisiä luomivärejä Jenkeistä! Hyvälaatuiset ja parhaimmat luomivärit löytyvät täältä ihan ehdottomasti. Purnukka on hintaansa nähden valtavan iso ja sisältöä riittää isältä pojalle.
Glamour doll eyes Irtoluomivärejä, joissa riittää pigmenttiä hurjasti! Yritys josta luomivärejä saa tilattua myös kätevästi pienemmissä pakkauksissa jos on värin suhteen epävarma. Nopea toimitus ja huokeahkot hinnat!
Dollskill Oivallinen valikoima uusinta Lip Serviceä sekä Uniffin vaatteita hyvillä hinnoilla. Kannattaa ehdottomasti tsekkailla Dollskillin säännöllisesti päivittyvä alevalikoima! Olen tilannut tästä putiikista jo useammankin kerran kilttiä ja kolttua, ja joka kerta rakastun toimivaan ja hyvään palveluun. Todella nopea toimitus!
LOPETTANUT// Androm Tilasin tästä kaupasta kaksi Lip Servicen vaatetta, sain vain toisen. Siitä syystä on vähän niin ja näin, suosittelenko putiikkia ensikädessä kenellekään. Rahat palautuivat toisesta vaatekappaleesta muutaman päivän sisällä, joten en kaikeksi onneksi joutunut sentään maksamaan tyhjästä.
House of Widow oh boy, tässäpä vasta putiikki joka myy EI OOTA. Tilasin täältä topin, ja sain viikon päästä ilmoituksen sähköpostiini ettei koko tuotetta löydy enää varastosta. Ookoo, ei siinä mitään. Osa rahoista palautui paypalin kautta parin päivän kuluttua, ja muutaman sähköpostin lähettämisen jälkeen sain loputkin. Jäi kuitenkin vähän valju maku suuhun.
Raveready Putiikki, joka myy överihienoja reivipöksyjä ja kaikkea rekvisiittaa jota reiveihin voi ikinä tarvita, naamatimanteista, kaasumaskeista ja uv-meikeistä lähtien.
----

Siinäpä vastaus moniin heittämiinne kysymyksiin.
Jäikö joku tieto puuttumaan?

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Skulls candied





Eilinen pääsi valumaan käsistä ihan huomaamatta. Jaksoin kaiken häsellyksen ohessa napata kamerankin mukaan baariin, mutta koska olen tälläinen krooninen lazy-ass ja aikaansaamaton aika-ajoittain (ja norsun muistilla varustettu vieläpä!) niin unohdin fotoilun ihan tykkänään. Tai no, kyllä kamerasta löytyi tämä yksi, todella epämääräinen ja idioottimaisen muikea otos, joka on sekä valotuksensa, värisäätöjensä, poseerauksen, heilahtaneisuuden ja oikeastaan kaikkien ominaisuuksiensa puolesta sieltä itsestään. Noh, nyt ei ole muutakaan tarjolla, saa kelvata! :D
En voi taas kuin vain ihmetellä sitä, kuinka kieroutuneesti jotkut ilmeisesti katsovat toisia ihmisiä. Baarissa olo oli jo valmiiksi todella outsider, eikä sitä fiilistä kyllä ainakaan muuttanut se tosiseikka, että kolme äijää kävi täräyttämässä miulle mielipiteensä päin pläsiä (eri ajankohtina, tottakai), tähän tyyliin: "Moi, anteeks nyt vaan mutta näytät kyllä pelottavalta".. Pelottavalta...? Mitä helvettiä, kysyn vaan?




Eipä tuosta asua juuri näe, mutta ainahan voi yrittää piirtää mielikuvaa siitä, miltä kokonaisuus nyt sitten näytti. New rockin miljoona kertaa esillä olleet neptunot, Lip servicen luottomekko, Artificen pvc-bolero, biohazard, kaulakoru ja ranteissa furminator, korsetista nyysityt karvarannekkeet. Onnittelen, jos joku jaksaa kahlata linkkimeren läpi.





Innostuin tikkuriloimaan naamani kanssa, ja sininen tuntui sellaiselta sopivalta mielialaväriltä tälle illalle. Siipimäinen muoto sopii silmien allekin vallan mainiosti, joko luomivärillä taikka eyelinerillä tehtynä. Ja pitäähän sitä meikeistä löytyä bling blingiä, timanttien muodossa.


PS. Kuulokekuva ei ole lavastettu, vaan kuvailuhetkellä kuulohärpäkkeisiin valuivat ZEDDIN hilpeät kappaleet. Legends of zelda -tanssimusaa!




torstai 5. huhtikuuta 2012

Traktorit





Kengät, joilla voi oikeasti kävelläkin enemmän kuin metrin taikka pari.. Ei vaan, arkikengäthän nämä ovat, ja ihan tarpeeseen tulivat, kun platformkenkiä tuntuu löytyvän aarrekatraasta ainakin 4 kertaa matalapohjaisia enemmän.. Hienostelu-neitikengät nämä eivät ole, vaan päin vastoin. Oikeat testosteroni-hirmut. Näitä Pennangalanin valmistamia charlie commando bootseja voisi sanoa oikeastaan todella käytännöllisiksi. Nahka on materiaalina se kestävin vaihtoehto, ja pohjat sekä kumia, että ulkomuodollisesti melkoiset traktorit. Liukkaalla jäällä testattu, ja insanity approves. Enää ei ole ihan niin todennäköisetä, että miut voi bongata persiillään kinoksesta.


Jokatapauksessa. Olen ollut vannoutunut jodi liftien ja muiden samankaltaisten kenkien fanittaja jo viiden (?) vuoden ajan, eikä innostus ota loppuakseen. Ovat ne vetoketjuttomina niin törkeän epäkäytännölliset juu, mutta kauniit silti. Nyt voi sanoa että on luojan lykky, kun sentään maihareihin on suvaittu värkätä ylösvetosysteemi kiireisiä arkipäiviä helpottamaan. Sitten vaan kurkkusalaatit päälle, niin särmä lookki on valmiina.




PS. Sukkahousut olivat ehjät ennen kenkien kiskaisemista jalkaan. Paino on lauseessa olla-sanan imperfektimuodolla. Että näin.

PPS. vielä pari viikkoa sitten kuuntelin Crystal Castlessia vielä sellaisella "wtf is this shit" - tyyppisellä ilmeellä, mutta nyt kappaleet kuulostavat korvissani ihan hiton hyvältä! Näin se mieli muuttuu ja korva mukautuu. Kymmenen kuuntelukertaa, ja nyt jo jammailen mm. Baptism-biisin tahtiin. Outoa.