tiistai 31. tammikuuta 2012

Tuulipukukansalaistuminen tapahtui!








Äsken oli pakko nauraa oikein ääneen, kun olin kirjoittanut luonnostelmapostaukseen sellaista kuraa että huh. :D Väsyneet aivot suoltavat ulos noh, väsynyttä proosaa. (vaikka tällä kertaa voisi puhua mukkelis-mutkittuneesta tekstistä, kun 3d-elokuvien ansiosta pää oli ihan pökkyrässä..) Mutta noh, uusi päivä ja uusi tajunnanvirta.

Tulin lähinnä näyttämään teille, kuinka upean paidan ostin Tindeltä! Lovebombin harvinaisempi viivakoodipaita hopeaprintillä ja irroitettavilla hihoilla. Tällä kertaa en puhu rakkaudesta ensisilmäyksellä, vaan täydellistä kumppanuudesta. Mikä onkaan täydellisempi partneri Lip Servicen Oil spill-öljyläikehtiville kuteille, kuin toinen öljyläikehtivä vaatekappale? Printin hopea ei ole siis aivan pelkkää silveriä, vaan sateenkaaren sävyt ovat suorastaan lumoavia. Eikä siinä vielä kaikki! (kuten tv-shopissakin yleensä möykätään), vaan paidasta löytyy yksi superhyper-suuri bonus. Nimittäin se, että nyt voimme sitten Peten kanssa virallisesti kulkea "tuulipukukansan", jatkeena. Kun toiset viuhtovat menemään täydellisesti matchaavissa sinisissä tuulipuvuissaan kera unikko-kävelysauvojen, voin taluttaa miestäni ylpeänä (lähes) samanlaisissa paidoissa. Lovebombia molemmilla, hiukan erilaisilla printeillä vain. ;) See?





Barcode shirt: Lovebomb
Corset: Morticia
Trousers: Lip Service, oil spill
Boots: Pennangalan shoes, megan elevator
Necklace: Diy
Bracelets: Backstreet/ second hand





I looked into
the hall of glass
and every mirror
showed the past
dozens of eyes
stared keen at me
no way to hide
only truth was to see

Jos Jan L. ei kuulosta elektronisen musiikin saralla tutulta nimeltä, suosittelen ehdottomasti tutustumaan herran kahteen isoimpaan projektiin, X-Fusioniin ja Noisuf-X:ään. Siinä tapauksessa, jos dark electro/aggrotech/harsh EBM/Power noise uppoaa. ;) Odotan jo kuumeisesti että kello lyö kuusi, ja alakerran valot sammuvat. Silloin pääsen taas uppoutumaan omaan pieneen taikamaailmaani, jossa kolme rakasta asiaa yhdistyy: Musiikki, tanssiminen, oma rauha. Ja ehkä myös olohuoneen surround-joka viriteltiin juuri parahiksi eilen illalla. ;) Rytminen EBM sopii myöhäisillan fiilistelytanssimisen taustalle aivan täydellisesti, kun huidon villisti ympäriinsä ja piirtelen kuvioita ilmaan.

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Death Rain




Täysijärkinen katsoisi viikonloppuisia touhujamme varmasti päätä pudistellen ja kauhistellen. Jo pelkän otsikon tarkastelu kertoo, etteivät kaikki muumit ole laaksossa. Kuolemaa ei satanut tällä kertaa pääkivun + yrjörallin muodossa, vaan chilin muodossa. (JÄLLEEN.) Toiset maustavat keitoksensa hyppysellisellä chiliä. Toiset herkuttelevat chilillä ihan sellaisenaan. Vaai ehei, ei. Meillä kaikki pitää tehdä vaikeimman kautta. Kun snuffi ei enää riitä, tosimies siirtyy chiliin. Vaikkei toisen ahdingolle saisi oikeasti nauraa, on silti enemmän kuin järkyttävän koomista nähdä kun aikuinen mies yskii ja aivastelee naama punaisena, kun ryystänyt ensin lusikallisen chilijauhetta sieraimiinsa. Miksikö? Ei sitten mitään havaintoakaan. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, ja nenä.


Astetta pinkimpi ja Lip servicellä ryyditetympi lauantai-ilta.

Fluffies: Ebay
Skirt: Lip service / Round and round
Top: Lip Service/ hardcore cami racer
Hoodie: Lip Service/ Synthetic machine
Necklace: NanBRck designs




Café hulluus tarjoilee Irish coffeeta tuoreena, höyryävän kuumana, ja kermavaahtonyrkillisellä höystettynä. Oon liian usein joutunut toteamaan perinteisesti "Fuck this", kun juottoloista tilatut irish coffeet höystetään ruokalusikallisella kermaa. Moar is moar! (ja kyllä, oli muuten niin törkeän hyvää että maistuisi toinenkin lasillinen..)

Todellinen true kvlt-metalhead runkkaa pirunsarvi-otteella ja peukalo perseessä.
Fap fap!


Rakkaan turpamutturaisen hyökkäyksiltä on vaikeaa välttyä.



Ajetaan me tandemilla- tanssiliikkeet rocks.






Kaikki kolme otosta Vivianilta ryövätty, luvan kanssa.


Kippis ja kulaus!

Viikonlopun iltamat koostuivat luottoystävien kanssa fiilistelystä. Toistuvat viikonloppuhehkutukset eivät suinkaan kerro densoutumisestani, vaan tekemästäni uudenvuoden lupauksesta. Lupasin omistavani ison möllin ajasta ystäville, ja näin olenkin koko alkuvuoden ajan toiminut. Parasta lupauksessa on se, ettei se rajoita elämääni tipattomien ja huikattomien lupausten tavoin, vaan pikemminkin piristää ja parantaa elämänlaatua aivan sata nolla. Pääosin ystävät jakautuvat ympäri Suomea, mutta on onni että esimerkiksi Vivianin (♥) kaltaisia ystäviä löytyy saman kaupungin sisältä. Perjantaina Night-baarin dj tarjoili maukkaimpia ysärihittejä, ja lauantai-aamu jatkui tismalleen samoissa fiiliksissä vieraanani olleen mysteeriherran, Tomin, kanssa. Vanhoissa kunnon teknojumputuksissa vain on sitä jotain. Tunnelmaa, raspikurkkuisia mustia naisia, makeita spandex-ja pvc-vaatteita, kamalimpia (ja viihdyttävimpiä) vilkkuvia tanssivideoita, ja ennen kaikkea, miesten hehkeät hiuslookit. Miksei tupeerattu takatukka ole enää muodissa?!









Material Maniac



Kaksi kuvaa, joissa perinteinen vaatekriisi tiivistyy mukavasti. Bolero vaiko ei? Korsetti vaiko ei? S.D.L:n paneelitoppi, vaiko ei? Tuli rumpattua noita asuvalintoja kerta jos toinenkin, ja tällä kertaa simppeliys vei voiton.

Shrug: Artifice clothing
Top: Lip service / hardcore cami racer
Skirt: Lip service / team bondage
Shoes: New rock neptuno
Bag: Guess / phantom bag
Bracelets: Second hand / Backstreet




Viikonlopun teemabiisi on täydellinen jammailuun. Menevä (ja herkullinen!) musiikki pistää vipinää kinttuihin! I can't Stop..

torstai 26. tammikuuta 2012

Take a smile


Tälläinen mukava "10 little things" - haaste tupsahti muutamassa blogissa vastaan, ja ajattelin itsekin tarttua syöttiin oikopäätä. Jo pelkkä "Little things" - blogin/sivun idea on niin supersuloinen, että sille on nostettava hattua. Tällä kertaa ei etsitä kymmentä eroavaisuutta, vaan kymmentä palapelin palasta jotka pistävät hymyilyttämään niin että suupielissä rutisee. Myönnettävä on, että tulin todella onnelliseksi tämän haasteen myötä. Joskus ne pienimmätkin asiat tuntuvat kaikkein suurimmilta ja piristävimmiltä. Kokeilkaa! Haastan hmm..SINUT!

Eipä muuta kuin valitsemaan Little things- sivustolta kymmenen omaan elämäntilanteeseen sopivaa laatikkoa. Tässä tulevat omani.



Bonusvalinta nro 11, jota en voinut jättää pois listoilta.
Viime kesä, yksi hylätty ostoskärry, klo 05:00, yksi parhaista ystävistä ja pöpi idea kärryllä huristelusta. Ne olivat hyviä aikoja ne.




Tällä hetkellä Deadmau5 kaikessa mikkihiirisyydessään maistuu niin hyvältä, että tekisi mieli nuoleskella kajareita. Yhdistettynä kymmeneen pieneen iloon, fiilis on niin GR8 että voisi lötkötellä lattiana äxänä ja vaan nautiskella tästä olosta.

tiistai 24. tammikuuta 2012

Ruuvit löysällä


On itseasiassa melko rentouttavaa, kun voi perustella pöpiytensä, tai siis, "insanityytensä" jo pelkän ulkonäön turvin. Kuka pääkoppatohtoreita ja muita auttajia tarvihtee, kun voi tarttua ristipäämeisseliin ihan itte, ja kiristellä löysät mutterit takaisin kuosiin? Kannattaakin kuljetella käsilaukussa vakiovarusteena, etteivät vain pääse järjenjuoksu ja jutut lurtsahtamaan huonolle tolalle. Selkeästi näkyvät mutteripäät takaavat sen, ettei kukaan ota höpötystäni ainakaan vakavasti. Hiukan sama kuin blondin hiusvärin kanssa.

"etkö sie tajjuu? "
"NO EN! "
"ainiijjoo, no näkkeehä sen jo ku silimiä vilkasoo.."



..BUSTED!

maanantai 23. tammikuuta 2012

Lapin kulta


Phiuuh.. Pikapäikkäreiden, ylijäämä-krapulapizzan, jääkylmän kokiksen, leffan ja pään tyhjentämisen jälkeen on kiva istahtaa rakkaalle tietokoneele kirjoittelemaan eeposta viikonloppuisista tapahtumista. Team P.S.H.J (PeteSussuHetaJaani) on kyllä aivan lyömätön yhdistelmä kaikkinensa. En muista koska olisin ollut yhtä onnellinen ja rentoutunut, kuin Lauantain pikkutunneilla. Yleensähän se menee niin, että kaikissa pippaloissa on aina joku, joka itkee elämänsä kurjuutta nurkkapöydässä ja pilaa toisten illan. Tällä kertaa tuli itse toimitettua tuon ääliömärisijän virkaa, ja tirautettua pari (kymmentä) liikutuksen kyyneltä illan keskellä. Ei sen vuoksi, että joku olisi harmittanut, olotila oli vain niin ylitsepursuavan onnellinen ettei mitään järkeä. Ja ehkä pikkuisen harmittikin ajatus siitä, että joutui jälleen kerran luopumaan Lapin Kullasta.Linkki


Viikonlopulle ei sinänsä ollut mitään suunnitelmia, joten annettiin asioiden lipua etiäpäin ihan omalla painollaan.Oli kyllä törkeän hauskaa, ihan mieletön päivä aamusta iltaan ja illasta aamuun. Tiivistetysti tuli kuitenkin

Syötyä ja tehtyä ihan helvetin hyvää ruokaa (vaikka itse sanonkin, kröhm)
Höpötettyä vaatteista taukoamatta
Katsottua pari hyvää leffaa
..ja nukuttua puolet leffoista ohi
Naurettua ittensä tärviölle
..laaduttoman huonon pieruhuumorin ansiosta
..ja silloin, kun näki äijät täysissä biletällingeissä
..huulipunassa
..ja kajalissa.
juotua maailman söpöintä auringonlaskudrinkkiä
..ja ihan liikaa kaikkea muuta
bilehileiltyä pvc-vaatteissa
popitettua vuorotellen blackmetalliördeä ja nyyhkymusaa
toimittua bänderinä ja jaettua tarroja baarissa
kuunneltua undergroundpunkkia Kerubissa
tuhnuiltua "perhepeiton" alla nelistään jäätävissä oloissa
juoruttua niin maan vitusti

Että semmosta.














The Blood Countess








Top: Lip Service
Corset: Corsets uk
Skirt: Hell Bunny
Necklace: NanBRck designs
Bracelets: second hand & backstreet
Heels: iron fist (necromance)


Se on kyllä tuo alkoholi melkoisen vaarallinen ja kohtalokas tökötti. Kaikenmoista sattuu ja tapahtuu, kun hieman kallistelee pulloa suuta kohden. Menneellä viikonlopulla korostuivat sekä hyvät että huonot jutut korkkaamisen jälkimainingeissa. Kai se pitäisi jo tässä iässä oppia, että jossain vaiheessa kannattaisi tissuttelutahtia hidastaa, vaan kun ei. Mitäpä voi kuvitella, kun nukkumaanmenoaika lähentelee yhdeksää, aamulla? ..Molempina viikonlopun päivinä? Sunnuntaina lensi kyllä pitkä sylki kaaressa, ainakin naispuolisilla edustajilla. Se on hehkeää se, kun kaksi emäntää juoksee vuorotellen posliinireunuksen luona lapasella. Hetan suusta poimittu älähdys tiivistää kyllä kaiken. "Miulle tuli huono olo kun katoin sinnuu..." ..Aww, thanks! :D



Video, täyttä mahtavuutta. Huomaa selkeästi, että on käytetty sekä aivoja että pätäkkää niin maan perkeleesti. Kerrankin mustan metallin musiikkivideo, jossa on muutakin kuin vain pelkkää verimässäystä ja corpsemaskeja.

torstai 19. tammikuuta 2012

Uudet hiukset, taas.



Uusi vuosi, uudet kujeet, uusi tukka. Viimeinen tärkeimpänä ja päällimmäisenä mielessä, tottakai. Oikeastana voisi jo pikkuhiljaa sanoa, että hiustyyli vaihtuu vähintään parin kuukauden välein, mutta eihän se väärin ole. Pienikin muodonmuutos piristää mieltä kummasti, joten saksien viuhuttelu + väripurkissa pyöräytys teki todellakin terää. Vaikka vinkeä violetti ei niihin ykkösvärivalintoihin normaalisti kuulukaan, teki mieli tätäkin kombinaatiota testata. Pinkki väri rakastaa violettia( ja mustaa), ja toisinpäin. Kuvittelin kärsiväni pahemmankin sortin identiteettikriisiä lilan värin kanssa kamppaillessa, mutta jos totta puhutaan, olen ihan myyty. Jokaisella solullani. Selkeästi tämä hyvältä näyttävien värien kirjo alkaa pikkuhiljaa laajentumaan, eikä keskittyvän sataprosenttisesti vain pinkin, mustan ja valkoisen ympärille. Jopa entiset inhokkivärit alkavat näyttämään "aikuistuneissa" silmissä ihan kivoilta. Kirkkaankeltainen yhdistettynä pinkkiin..? Myrkyllistä ja shokeeraavaa, mikäs sen parempaa! Okei, ei ehkä hiuksiin mitään toiletissa uitetun näköistä urean sävytystä, mutta vaatteissa pieninä yksityiskohtina.. Miksei!




Jos totta puhutaan niin tämä emolettimalli tuntuu omemmalta, kuin entinen pottatukka. Lisäbonuksena tämän mallisessa otsiksessa on se, ettei koko helkutin ajan tarvitse saksien kanssa nyhertää lyhemmäksi. Silloin kun microdermalit peittyvät ja kulmakarvat joutuu piirtämään lähestulkoon luomivakoon kiinni, on ehkä syytä harkita parin sentin leikkelyä.



Peukutatteko uutta hiuslookkia, vai oliko vanha pottatukkamalli parempi?

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

High Voltage



Laitoin ostoksellisen selkärankani todelliseen testiin viikko takaperin. Suhteellisen hyvin pystyin kaikkia kiellettyjä hedelmiä ja houkutuksia vastustamaan, mutta yksi ostokohde rynnisti silti kaikkien periaatteideni ylitse. Ebay tyrkytti avokäsin Lip Servicen High Voltage Vinyl - housuja, uusina, ja suurinpiirtein oikean kokoisina. (hiukan persiistä väljät, mutta ei pahasti.) High Voltagea tuli katsasteltua mielenkiinnolla jo vuosia sitten, mutta niukan tarjonnan vuoksi ensimmäinen vaatekappale kotiutui vasta tänäpäivänä. Hopeaa pvc:tä oikeastaan etsinkin käyttövaatteeksi, ja kas vain, siinähän sitä olikin sopivasti tarjolla. Vaikka tietokoneen ruutu tuijottikin kuinka syyttävästi, painoin silti tutuksi tullutta "osta heti" - nappulaa enempiä aikailematta. Toisilla tuntuu olevan raudanvahva selkäranka ostosten teon suhteen, eivätkä ratkea ostelemaan kun kerran päättävät vähentää turhaa rahankäyttöä. Kuulun siihen toiseen surullisenkuuluisaan kastiin, joilla selkäranka on keskeltä pirstaleina ja kynnys uuden hamstraamiseen erittäin matala. Ostosten suhteen olen siis melko vahvasti selkärangattomien nilviäisten kunniajäsen. Löytyykö muita kohtalotovereita? Klubiin mahtuu vielä, pinssit ja tarrat vain puuttuvat.



Käytännöllisyytensä puolesta pvc-housut eivät ole sijoituskohteiden aatelia kyllä. Kesällä hiostavat niin pahasti, että hikeä tuntuu valuvan lahkeiden kautta lattialle kunnon noroina, talvella taas niin kylmät että mieluummin jännittää reisilihakset teräspinkeiksi ja sinnittelee niiden varassa, kuin istuu yhdellekään kylmälle pinnalle. Trust me, tyhmänä teininä istuin kiviportaille pvc-pöksyt jalassa, ja lopputuloksena kaksi helottavan punaista paleltunutta pakaraa, ja ahterin kohdalta haljenneet housut. Tsiisus että ajatuskin paleltaa. No, pääsipä Bepanthen ainakin siihen käyttötarkoitukseen, johon se alunperin kai suunniteltiinkin. Persposkien rasvaukseen. Tiesin jo entuudestaan pvc:n halkeilevan paukkupakkasella, ja silti piti senkin väitteen totuudenmukaisuus testata kertaalleen. Joitakin sanomisia olisi hyvä uskoa ilman suomalaista "minä mittää usko ennenko nään nii!" - mentaliteettia. Että pitääkin olla tyhymä.


Linkki
Yksi asia näissä housuissa kuitenkin ärsyttää. Nimittäin se tosiasia, että ihan joka kerta kun katsahdan pöksyihin, päässäni soi TÄMÄ raivostuttava renkutus. Nytkin huomasin hyräileväni melodiaa suihkussa. En tiedä suosittelenko siis linkin klikkausta, ihan omalla vastuulla....

tiistai 17. tammikuuta 2012

Cheers to the fricken' weekend

Kuten edellisestä hiustenräpläilypätkästä selviääkin, jännitin ja intoilin Leenan tulon perään enemmän kuin pikkiriikkisen. (en ymmärrä miksi teen kirjoittamisen ohellakin pienen raon peukalon ja etusormen väliin.. ettehän te sitä sinne puolelle näe, vaikka kuinka hyvin pikkiriikkistä tehostaisikin!) Nyt ei puhuta päivien tai tuntien panikoimisesta, vaan useammasta viikosta. Siivosin, höössäsin ja järjestelin jo paria viikkoa ennen saapumista, vaikka uskoisimpa että vähempikin panikointi olisi riittänyt. Puunasin ja pyyhin pölyt kaikista kengistä, järjestin rannekorut koon mukaisiin pinoihin (vaikka eihän ne sieltä rasiasta minnekään näy!), siivosin kaikki kaapistot ja lipastot ja kaikki. Villiinnyin niin överimittoihin, että hankasin myös kaikki asuntomme listat tolupurnukka ja siivousrätti kourassa. Paria minuuttia ennen saapumista rastojen nypläys ja etukäteisjännitys vain yltyi. Naama punoitti hämmentyneiden ajatusten kieriessä päässä, tölläsin lisää puuteria etteivät vain retiisiposket loistaisi läpi. Ravasin olkkarin mattoa ympäri niin kiivaasti, että on maailmanluokan ihme kun tamppaus ei polttanut mattoa puhki. Naputin pöytää, hörpin siideriä etukäteispaniikin hälventämiseksi kädet täristen. Ehkä vähän karikoitua, mutta eipä ollut kaukana. Kaiken hyvän lisäksi sain suihkutettua hiuslakkaa suoraan silmään, kun ei tuo sihti oikein osunut kohdalleen. Hienosti.

Oikeastaan heti ulko-oven avauduttua tajusin että ihan turhaan mie oon jännittänyt. Vastaan marssi ihanan rempseä ja pirteä goottinainen, jonka kanssa juttu tuntui luistavan alusta alkaen. Aluksi ajatukseni tuntuivat olevan tottakai yhtä sillisalaattia, eikä suusta tullut varmasti kovin montaa järkevää sanaa ulos kaiken hämmennyksen keskellä. Muutaman alkoholiannoksen ja yhdessävietetyn tunnin jälkeen hölpötys tuntui vain yltyvän. Yleensä viikonlopun jäljiltä päässä jyskyttää kaamea kankelo, mutta nyt on kyllä myönnettävä että parin päivän ajan aivot ovat olleet sumun peitossa kaiken sen nauramisen ja höseltämisen ansiosta. Pahasta olosta ei ole puhettakaan, vaan viikonlopusta jäi lämpimän pehmoiset fiilikset.

Tiivistetysti voisi sanoa, että viikonloppuna tuli ainakin maisteltua riittävästä A-juomia, käytyä kapakassa vinguttamassa visaa, nähtyä Viviania (LIIAN) pitkästä aikaa, juhlittua hyvän ystäväni syntymäpäiviä, hölpötettyä vaatteista, tyyleistä ja blogijutuista tuntitolkulla, ihmeteltyä kuinka kolmet (eri henkilöiden) kengät hajoavat samana viikonloppuna, naureskeltua youtuben Ö-luokan videoille niin että räkä lentää, popitettua industrialia taukoamatta, ja ennen kaikkea, vietettyä laatuaikaa uuden ystävän kanssa. Jos jotakin, niin Leenan vierailu vain vahvisti sen, että uusien (blogi)tuttavien näkeminen jos jokin, se kannattaa. Tälläkin kertaa hienon blogin takaa löytyi vieläkin hienompi nainen. Jos tähän mennessä kukaan ei ole uskaltautunut kaikista linkeuistä huolimatta kurkistamaan Leenan kaapistoihin, on korkea aika. Viimeistään hurjan violettipinkkisävytteisen kuvaryöpyn jälkeen.

Perjantai
..ja hilpeenä kaljaa







.. Meinasin leikata lopunkin päästä pois mutta anti olla.
Ainut säärikarva-herutus illalta, joten menkööt tällä kertaa! :D



Mesh shirt: Lip Service
Top: Lip Service
Skirt: Queen of darkness
Bracelet: from Backstreet
Fluffies: from Ebay
Goggles: From Etsy
Biohazard Necklace: NanBRck designs





Lauantai
..kalpeena, muttei hiljaa (hetkeäkään.)







Dress: Lip Service
Shrug: Artifice clothing
Huge hair bow: Second hand



[RIP. Demonian pinkkisolkisten kenkien vetoketju :( ]
Vivian & Leena

..päällimmäisenä fiiliksenä tässä kirjoitellessakin lähinnä:
UUDESTAAN!