perjantai 27. toukokuuta 2016

perjantai 20. toukokuuta 2016

KUKAAN EI RAKASTA LIHAVAA TYTTÖÄ





Mikään youtubevideoistani ei ole ollut miulle yhtä raskas käsiteltäväksi kuin tämä tässä. 
Puhun kuitenkin aidosti suoraan sydämestä. Olen itse apuni jo saanut ja onneksi myös täysin parantunutkin! Enää ei tarvitse vain piiloutua hymyn muodostaman suojamuurin taakse, vaan voi olla aidosti onnellinen omana itsenään. Työkin olette onnenne ansainneet, ihan jokainen.

Video on osana Ylen  #SEKASIN - kampanjaa. 
Hae apua pieniin tai suuriin mielenterveyden onkelmiin chatista 23.5-29.5. välisenä aikana osoitteesta: http://sekasin247.fi/ *

Onko siulla omakohtaista kokemusta erilaisista mielenterveyden häiriöistä, joko itselläsi tai tuttavapiiristäsi?


*KLIKKAILE RAUHASSA! EN KOSTU LINKISTÄ SHILLINGIN SHILLINKIÄ


torstai 19. toukokuuta 2016

Live love laugh


 

Sitä tässä vaan, että näytin eräänä aurinkoisena päivänä hyvinkin paljon itseltäni ja samalla en sitten ollenkaan. Liekkö tuo puutarhassa vellova kukkaloisto ja mullassa myöriminen sekoittanut koko nupin mukkelis makkelis. Oon trimmannut puutarhaa nyt jo pari viikkoa miltei yhtäjaksoisesti, useamman tunnin päivässä. Tutuksi ovat tulleet niin pakkasen runtelemat kasvikaverit, kuin ah aina yhtä ihanat rikkariesatkin. Onneksi en ole joutunut sentään siunaamaan koko pihamaan kasvustoa manan maille, vaan eloonjääneitäkin löytyy. Täällä kukkivat niin kevätvuohenjuuret, valkovuokot kuin kevätkaihonkukatkin. Pihamme väriloisto pyllähdyttää miut persiilleen jokaisena keväänä. Niitä kukkia on vain yksinkertaisesti niin VALTAVASTI. Eikä tilannetta ainakaan helpota se, että tilasin kymmenisen minuuttia sitten uuden kukkapenkillisen verran kukkiloloita Viherpeukaloisilta. Hups.

Tänä keväänä pihamme kukat ovat olleet jotenkin sairaan nopeita. Hyvä että ehtii nuppuvaihetta näkemään, kun kukat jo rämpsyttelevät henkseleitään polleina. En ehtinyt edes haravaa hutaisemaan, kun valkovuokot herkesivät jo kukkimaan Sama pätee koivuihin. Missä vaiheessa nuo isot lehdetkin jo kasvoivat?! Silmät killissä saisi pihamaata ratsata, jotta huomaisi jokaisen mullasta ponnistaneen kasvin ja etenkin niiden eri vaiheet.







Kuvissa näytän pelottavan boheemilta hipiltä kukkapaitoineen päivineen. Hiuksille ois tosin voinut tehdä jotain ennen kuvien räpsimistä, oha tuo nyt melkoinen takkukasa ja moppi villinä sojottavine suortuvineen.. Karu totuus valkeni vasta kun kamera pullautti kuvat kansioon hipiipi-nimiseen folderiin. Leikitään että se tuksu oli tarkoituksella boheemia. Huolettoman rentoa tiiätteks, sehän on vähän niinku in.




Muut otti taksin, John lennon. Lasit on ebaysta, mikäli pohditte kakkuloiden alkuperää. Veskan tuunasin itte, shaali on thriftattu kirppikseltä.



Niin että do what makes your soul shine.

Tätä nykyä miusta tuntuu, että aurinkoisina päivinä miun kotini on pihalla kasvien ympäröimänä. Flower power, carpe diem, live love ja laugh. On se saatana työmaa, mutta on se myöskin vörtti.



Hipit hepeneet vaatii hipit tripit biisit rinnalleen. 

Tässä näpytellessäni mietin, että olisiko järkevämpää dumpata blogi pelkästään täyteen kuvia ja jättää vuolaat avautumiset historian havinaan. Blogin kultavuosina kommenttoboksi suorastaan kihisi teistä seuraajista. Lukeeko näitä sepostelmia enää kukaan...?

EDIT: Tulipa muute vahva etiäinen että oon pohtinut samaa asiaa ääneen aiemminkin!

lauantai 14. toukokuuta 2016

Liian herutusta



Tuntuu, että näytän nykyisellään jatkuvasti siltä kuin olisin kohdannut valtavan henkisen, musertavan ja sielua riipivän onnettomuuden. Yksi tai kaksi kalenteripäivää eivät riitä ynnäämään niitä päiviä joina silmäni ovat olleet pusuhuulten punaiset, verestävät ja turvonneet.Tuntuu että koko naama vääntyy väkisinkin surullista mutristusta muistuttavaan irvistykseen. Septum toimii räkää keräävänä kaukalona noroina valuvalle eritejoelle. Tätä niiskuneitiä seksikkäämpää olotilaa saa kyllä hakea. Höpötän tässä siis allergioista. Koivun siitepölykausi pölähti tänne Itäiseen Suomeen viikossa, tai ainakin siltä se tuntuu. Nyt lehtien muodostuttua ollaan tosin jo voiton puolella, joten voin kai huokaista hetkeksi helpotuksesta. Yleensä en reagoi siitoksiin näin voimakkailla reaktioilla, mutta tämä toukokuu on ollut yhtä helvettiä. Huhheijaa.



HUPPARI:   living dead souls
PAITA:   lip service
HOUSUT:   mode witchtig


Jotten vain volisisi tästä musertavasta hädästä koko päivitystä, voisin höpöttää näistä hassuista asukuvista sanasen.

Jostain käsittämättömästä syystä saan näistä liituraitabyysista jäätävät nostalgiat teinisuskin elämästä. Muistan ikuisesti ensimmäiset goottihousuni, jotka ostettiin isolla rahalla paikallisesta inStyle(?) - liikkeestä.  Siis kyllä, ne olivat nimenomaan goottihousut. Mercyn liituraitaset billie jeans- mallin pöksyt levenevillä lahkeilla, aivan kuten nämä nykyisetkin. Olin housuista valtavan ylpeä pitkään, sillä olivathan ne juuri ne ensimmäiset ja ihan omat. Nämä harvempiraitaiset, nostalgiahuuruja aiheuttavat pöksyt tarttuivat matkaani ulkomaisen fb-kirppiksen kautta. En tiedä miksi, mutta liikutun tämän tyylini kiertokulkua katsellessa. Kymmenen vuotta, edelleen ne samat shaatanan housut.


"Moi oon pieni"
Naurahdin sille, että teinisussun housukuva sijaitsi tietokoneellani "liian herutusta" - nimisessä kansiossa tiedostonimellä "vihannes036". You say whaaaat?? :D

Oon vakuuttunut, että kymmenen vuoden kuluttua käytän edelleen saman mallin housuja. Levenevälahkeisia ainakin. Ehkä tyylinenäni karttuu asteittain. Ensin tippuivat pois housujen tilpehöörit ja killukkeet raitojen harventuessa. Onko seuraava askel aikuisuuteen muutos pelkistettyihin, klassisen harkittuihin bootcut-mallin mustiin byysiin? Tätäkö se ikääntyminen on?




PS. Huomasitteko te fb:ssä kiertäneen "anna puolisosi pukea sinut" - päivän 29.4.? Mie huomasin sen pari päivää liian myöhään, hitsin pinpulat. Yritän tämän näpyttelemäni tekstin myötä kai iskostaa tuon päivämäärän päähäni, jotta muistaisin kyseisen päivän sitten ensi vuonna. Mitähän päälleni ajautuisi.. Joku iän ikuinen lurpsahtaneen kulahtanut bändipaita ja farkut, vaiko koko asu pelkkää muovia korsetteineen päivineen killerkoroilla? Hmm.  Veikkaan jälkimmäistä. Ehkä. 

Mitä lottootte omasta käsikynkkääjästänne, mitä teidän päällenne puettaisiin?


PPS. Harhailin nostalgiahuuruissa kuuntelemaan Throes of Dawnia.
Jytisöö vielä tänäkin päivänä, ai ettien että!

lauantai 7. toukokuuta 2016

Täydelliset platformkengät




Joskus kirppiksiltä, Ebaysta ja huuto.netistä löytää juuri sen, mitä on etsinyt koko elämänsä ajan. Kliseistä mutta totta. 

Tässä linkki huuto.netin myytäviin: http://www.huuto.net/hakutulos/sellernro/1009049